Ajatuksenjuoksua ja haaste!

Kun ensi kertaa kävimme majakkaa katsomassa, meille molemmille tuli mieleen linnut. Ja erityisesti lintujen pesät savupiippujen päällä tai vahvasti puiden oksien väliin ankkuroituneena.  

Kuva täältä: http://se-lintublogi.blogspot.fi/

Pesän voi ajatella myös kodin, perheen ja elämän symbolina. Tämä tuntui luonnikkaalta lähtökohdalta teokselle, jonka tarkoituksena olisi tulevaisuudessa toimia kaupunginosan maamerkkinä. 

Kuva täältä: https://irmako.wordpress.com/tag/kalasaasken-pesa/

 Ensimmäisten tapaamisten jälkeen jäi myös tunne siitä, että olisi hyvä olla jokin alustava idea, jota lähteä rakentamaan yhdessä asukkaiden kanssa. Tätä puoltaa myös teoksen toteutuksen tiivis tahti - valmista tulisi olla jo tammikuun alussa 2017, joten ihan mahdottomasti ei aikaa ole käytössä.

Idean- ja linnunpoikasia

 

 Ajatus jäi kytemään ja palasi tavan takaa mukaan keskusteluun. Mitä jos majakka olisikin puu ja sen latvaan rakentuisikin pesä? Ensimmäisissä luonnoksissa Jouna on hahmotellut valoputkista syntyvää rakennetta, joka sijoittuu aivan majakan huipulle.

Pesästä ajatus kulkeutui muniin, (uuden) elämän vertauskuvana. Ja myös Kalevalaan! Kalevalan Sotkan munat -maailmansyntymyytissä Ilmatar laskeutuu veteen veden emoksi. Sotka munii veden emon polvelle kuusi kultaista ja yhden rautaisen munan. Munat rikkoutuvat, ja niistä muodostuvat maa, taivas, aurinko, kuu ja pilvet.

Kuva täältä: http://yle.fi/uutiset/3-6108742

 Mietimme, miten munat voisi toteuttaa niin, että niissä näkyisivät sekä asukkaiden kädenjälki että ajatukset pansiolaisesta elämänmenosta. Minkälaisia uuden elämän alkuja, haaveita ja toiveita pansiolaisilla on? Minkälaisista aineksista koostuu Pansion tulevaisuus tai hyvä elämä?

Ideoimme jättikokoisia munia, jotka sijoittuisivat majakan ympäristöön. Ja jotka siellä ollessaan, jonkin ajan päästä katoaisivat joko luonnollista tai luonnotonta (ilkivalta) kautta. Mutta jättäisivät kuitenkin jonkinlaisen merkin olemassaolostaan.

Tässä vaiheessa kuvaan astuivat siemenpommit! Siemenpommit tai -pallerot ovat yleensä pikkuruisia savipalloja, jotka sisältävät kaikki kasvin elämän edellytykset: siemeniä, kompostia, hiekkaa, vettä lukuunottamatta. Ne heräävät eloon sateen myötä tai kun ovat saaneet imettyä tarpeeksi vettä. Palleroita voi toteuttaa myös muun muassa kananmunankuoriin - ehkä jopa jättikokoisiin!

 

Testivaihe!

Tällä hetkellä testaamme munankuorten toteutusta. Muotti päällystetään paperilaminointitekniikalla kahdessa osassa, jotka sopivat yhteen. Sopivan ohuesti mutta kuitenkin jonkin aikaa säiden armoilla kestäväksi.

  

Ja kun hajoaminen alkaa, mullalla ja siemenillä täytetyissä munissa alkavat kasvaa erilaiset kasvit,  esimerkiksi yksivuotiset kesäkukat. Sijoituskohteesta riippuen, pienet kukkakedot voivat viitoittaa myös tietä majakalle metsän läpi.

 

Haaste! 

Sellaisinaan paperimunat eivät ole juuri kummoisia. Tämän toivomme muuttavamme yhdessä asukkaiden kanssa! Järjestämme työpajoja, joissa munat muuttuvat taideteoksiksi eri tekniikoin.  Niiden pinta voidaan täyttää esimerkiksi piirtäen, kirjoittaen, maalaten tai vaikka valokuvia siirtämällä. Etsimme paraikaa pansiolaisia ryhmiä, joiden kanssa lähteä toteuttamaan munia marras-joulukuun aikana - onko se juuri teidän porukka?

Ilmoittaudu mukaan Suville, suvi.solkio@gmail.com / puh. 044-0910212

PSST! 

Kun munia on koko kennollinen, siirretään ne talteen odottamaan kevättä ja parasta kasvuaikaa1